A4-kirjoitelmakilpailun palkitut 2024
A4-kirjoitelmakilpailussa palkittiin matematiikasta ja fysiikasta kiinnostuneita satakuntalaisia nuoria. Kilpailu kohdistettiin 3. ja 4. vuoden opiskelijoille satakuntalaisissa lukioissa ja ammatillisella 2. asteella. Palkittavat valittiin A4-kirjoitelman perusteella, missä aiheena oli Matematiikka ja minä tai Fysiikka ja minä. Matematiikka ja fysiikka ovat Ulla Tuomisen säätiön toiminnan peruspilareita. Säätiö pyysi nuoria kertomaan, miten ne näkyvät heidän elämässään.
Vuoden 2024 voittaja Nelli-Maria Lainio
A4-kirjoitelmakilpailun kymmenen parasta:
1. Nelli-Maria Lainio
2. Sylvi Ruusunen
3. Heta Uotila
4.-6.
Ilona Peltonen
Juho Mattila
Wilma Hall
7.-10.
Elli Huhtala
Johanna Sadonoja
Justus Sainio
Leevi Helperi
Nelli-Maria Lainio: Minä ja Fysiikka
Ensimmäisenä lukiovuotenani aloin opiskella fysiikkaa, kuten muutkin ikätoverini. Fysiikan
ensimmäinen kurssi oli kaikille pakollinen. Olin hyvin ennakkoluuloinen kurssin suhteen, ja
tavoittelinkin oikeastaan vain läpipääsyä. Kurssin edetessä kiinnostukseni fysiikkaan alkoi
kuitenkin herätä.
Fysiikan opiskelu ei ollut helpoimmasta päästä lukion oppiaineita. Onneksi isoisäni oli
kuitenkin entinen fysiikan opettaja. Ilman häntä olisin todennäköisesti luovuttanut fysiikan
suhteen jo kolmannen kurssin jälkeen. Fysiikan laskujen laskeminen oli kuitenkin tärkeä
minua ja isoisääni yhdistävä tekijä. Viidennen fysiikan kurssin jouduin kuitenkin aloittamaan
ilman hänen apuaan, koska hän sairastui syöpään. Siitä eteenpäin jouduin pinnistelemään
laskujen kanssa yksin. Olen kuitenkin isoisäni tapaan luonteeltani sinnikäs, ja sainkin
jokaisen kurssin käytyä. Koin velvollisuudekseni pärjätä kursseilla, koska niin isoisänikin olisi
toivonut.
Vasta ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessani aloin todella ymmärtää fysiikkaa ja
innostumaan siitä. Sainkin kuin sainkin tavoitearvosanani, ja olen siitä hyvin ylpeä. Uskon,
että isoisänikin katsoo jostain pilven reunalta ja on tyytyväinen suoritukseeni. Muutaman
vuoden takaisista, yhteisistä ja fysiikan täyteisistä illoistamme olen tullut paljon eteenpäin.
Ymmärrän nyt, kuinka voimat kuuluu jakaa komponentteihin ja kuinka potentiaalimuutoksia
lasketaan – paljon muutakin. En kuitenkaan usko, että fysiikasta olisi tullut minulle näin
tärkeää oppiainetta ilman isoisäni rohkaisua, kannustusta ja apua.
Alun ennakkoluuloisuudesta huolimatta olen tyytyväinen, etten jättänyt fysiikan opiskelua
yhteen kurssiin. Fysiikan opiskelu ja sen kirjoittaminen ovat avanneet minulle
mahdollisuuden saavuttaa tulevaisuuden haaveammattini. Lukion alussa olin kovaa vauhtia
menossa harhaan tulevaisuutta miettiessäni – ajattelin lukevani humanistisia aineita.
Nykyisin vain nauran kyseiselle ajatukselle, koska nimenomaan luonnontieteelliset aineet,
mukaan lukien fysiikka, ovat minun juttuni.
Fysiikan opiskelu jakaa paljon mielipiteitä. Ystäväni ja siskoni ovat useita kertoja maininneet,
kuinka outoa on opiskella fysiikkaa. Olen myös koko lukion ajan kuullut kauhutarinoita siitä,
kuinka fysiikan opiskelu vaikeutuu kurssi kurssilta. Viimeiselle kurssille saakka odotin
kuitenkin sitä hetkeä, kun fysiikka oikeasti muuttuisi mahdottomaksi – sitä hetkeä ei
kuitenkaan koskaan tullut. Fysiikka ei olekaan kaikkien oppiaine, niin kuin ei moni muukaan
aine lukiossa ole. Monelle fysiikka tarjoaa kuitenkin tulevaisuuden ammatin. Fysiikka on
myös osana jokaisen opiskelijan arkea. Itse tänään töissä imuroidessani käytin apuna kelalle
rullattua jatkojohtoa. Ilman fysiikan opiskelua olisin rullannut kelasta vain tarvittavan määrän
johtoa, mutta muistin lukeneeni kirjasta, kuinka johto tulee aina rullata kokonaan auki.
Fysiikan opiskelusta on siis hyötyä niin kotona, koulussa kuin työelämässäkin.
Kiitos isoisä, että herätit kiinnostukseni fysiikkaan.